Fanny Alger ja William McLellin.

Fanny

Kritisismi:

Kuinka Emma sai tietää Josephin menneen naimisiin Fanny Algerin kanssa? Olen kuullut, että heidät tavattiin yhdessä ladossa. Oliko Fanny raskaana?

Huomautus: tämä Wikin osio perustui G.D. Smithin Nauvoo Polygamy kirjan arvostelusta. Sellaisena se on kirjailijan esitys tapahtumista. Lukiaksesi koko arvostelun lue Gregory L. Smithin linkki: A review of Nauvoo Polygamy:...but we called it celestial marriage by George D. Smith. FARMS Review, Vol. 20, Issue 2. led book review)

Kritisismin lähteet:

Richard Abanes, One Nation Under Gods: A History of the Mormon Church (New York: Four Walls Eight Windows, 2003), 133, 531n37 ( Index of claims ) (Source: Compton) Fawn M. Brodie, No Man Knows My History: The Life of Joseph Smith (New York: Alfred A. Knopf, 1945), ???. ( Index of claims ) Todd Compton, In Sacred Loneliness: The Plural Wives of Joseph Smith (Salt Lake City: Signature Books, 1997), 34–36. ( Index of claims ) Linda King Newell and Valeen Tippetts Avery, Mormon Enigma: Emma Hale Smith, 2nd edition, (Urbana and Chicago: University of Illinois Press, 1994), 65. ISBN 0252062914. ISBN 978-0252062919. George D. Smith, Nauvoo Polygamy: "...but we called it celestial marriage" (Salt Lake City: Signature Books, 2008), 38–43. ( Index of claims , (Detailed book review)) Richard S. Van Wagoner, Mormon Polygamy: A History (Salt Lake City: Signature Books, 1989), ???.

Vastaus

Pää artikkeli: moniavioisuus kirja /Fanny Alger: Avioliitto vai syrjähyppy

Vaikka hän käyttää paljon aikaa McLellinin kirjeisiin, G.D. Smith (kuten usea muukin kriitikko), ei koskaan ymmärrä joitakin Comptonin ja muiden esittämistä vaikeuksista. Nämä asiat ovat joissakin kohdin merkityksellisiä.

William MacLellinin kertomukset

Yhtä poikkeusta lukuunottamatta moniavioisuudesta ei ole olemassa mitään lausuntoa Emmalta Josephin kuoleman jälkeen. 1 Tämä lausunto on sanomalehtiartikkelissa ja kahdessa kirjeessä, jotka on kirjoittanut entinen MAP- apostoli William E. McLellin. 2 McLellin kirjoitti kirjeet Emman pojalle Joseph IIIlle. Tämä entinen apostoli väitti käyneensä Emman luona 1847 ja keskustelleensa silloin Josephin suhteesta Fany Algeriin.

McLellin: 1 Kirje 1861

Joseph III sai McLellinin ensimmäisen kirjeen hieman sen jälkeen, kun hän oli suostunut RLDS kirkon presidentiksi 6 Huhtikuussa 1860. Joseph Smith III aloitti johtajuutensa ilmoittamalla, että hänen isänsä ei ole voinut olla osaanottajana moniavioisuudessa. Kun McLellin kuuli hänen käsityksestään, hän kirjoitti uuden kirjeen:

En halua pahoittaa mieltäsi enkä perheesi mieltä, mutta Joseph, jos vain menet rakkaan äitisi luo ja kysyt, hän voi kertoa, että hän uskoi moniavioisuuteen ja harjoitti sitä kauan ennen väkivaltaista kuolemaansa! Ja siitä kuinka hän sai näyn käytännön vahvistamiseksi, ohjaamiseksi ja sen perustamiseksi. … Äitisi kertoi minulle tämän, kun olin Nauvoossa. En kerro satuja enkä ota osaa juoruiluun.

McLellin halusi Joseph III kysyvän Emmalta ja toivoi, että hän saisi tietää totuuden tältä.

McLellin: Kirje nro 2 kesäkuussa 1872

Yksitoista vuotta myöhemmin McLellin kirjoitti Joseph Smith IIIlle toisen kirjeen kirjoittaen Josephin moniavioisuus-opista ja kehotti Joseph IIItta kysymään “omalta rakkaalta äidiltään mikä on totuus”. McLellin väitti, että Emma vahvistaisi hänen kertomuksensa, “jos kysyt häneltä”. Sillä “ voitko vastustaa omaa rakasta äitiäsi?”. Entinen apostoli sanoi, että jos asiasta ajattelee toisin, se tekisi “äidistäsi valehtelijan ja sitä en haluaisi tehdä ottaen huomioon, että tunnen hänet.”

McLellin kertoo kertomuksen, jonkaon kuullut Fredric G. Williamsilta, joka on erotettu kirkon jäsen joka palveli ensimmäisessä presidenttikunnassa. McLellin väitti, että Joseph oli saatu kiinni epämoraalisesta käytöksestä “Miss Hillin” kanssa 1832 lopulla. McLellinin mukaan Emma kutsui Williamsin, Oliver Cowderyn ja Sidney Rigdonin auttamaan tässä asiassa. McLellin sanoneen, että Williamsin kertomus oli totta!!”

McLellin kertoi myös kertomuksen, jonka oli kuullut Josephista ja Fanny Algerista. Hän väitti, että Fanny ja Joseph olivat ladossa Emman ”katsoessa lautojen välistä ja nähdessä tapahtuman!!! Hän kertoi minulle, että tämä kertomus oli totta.” Kirjeessään McLellin lisäsi vielä muutamia häiritseviä yksityiskohtia, jotka väitti Emman vahvistaneen 1847. Hän halusi Joseph IIInen kysyvän asiaa äidiltään ainakin näistä kahdesta naisesta, joiden hän väitti olleen profeetan kanssa.

McLellin ja sanomalehti 1875 lokakuussa

McLellin toisti myös väitteensä lehden toimitajalle, joka kertoi McLellinen selittäneen kuinka “sinetöinti” oli tapahtunut hein ladossa ja kuinka rouva Smith todisti sen ovessa olevasta raosta…. Paljon myöhemmin käydessään rva Emma Smithin luona …. Hän sanoi sen olevan totta kunniansa kautta, “hän näki sen omin silmin””.

On mielenkiintoista, että McLellin kertomus viittaa Fanny Algerin tapaukseen “ensimmäisenä hyvin todistettavana moniavioisuustapahtumana.” McLellin ei enää väitä, että “Miss Hill” oli edes olemassa ja aiheututti harmia jo ennen Fannya. ”Mis Hilliä” ei mainita missään ystävällisissä tai vastustajien lähteissä ja jotkut kirjoittajat kuten G.D. Smith yrittävät korjata sitä sanomalla, että McLellin ikänsä takia sekoitti John Clelandin novellissa 1749 mainitun “Fanny Hillin” Fanny Algeriin. Tämä on arveløuttavaa, koska molemmat kerrotiin 1872 kirjeessä. Hänen kertomuksensa ovat ristiriitaisia.

Tämä epäluotettavuus asettaa McLellandin kertomukset kyseenalaisiksi. 1872 hän kertoi Joseph Smith III:lle, että Emma vahvisti molemmat kertomukset, mutta 1875 hän kuvasi toista tapausta “ensimmäiseksi luotettavaksi todisteeksi.” Alkaa epäilyttää, että McLellinin luotettavat todisteet voivat olla puutteellisia. McLellin on myöhäinen, toisen- ja kolmen käden vastustajien todistaja, jonka kertomus näyttää muuttuvan tilanteen mukaan. Saako mistään apua näihin kertomuksen ongelmiin?

McLellin: Todistajan tutkiminen

McLellin väitti, että Emma todisti nämä asita oikeiksi 1847. Tämä on kuitenkin aika merkillistä, ei kuitenkaan ole mitään todisteita siitä, että Emma olisi myöntänyt Josephin edes opettaneen moniavioisuuta. Emma ja Joseph Smith III menivät hautaansa kieltäen sen, että Josephilla olisi ollut mitään sen asian kanssa tekemistä. Silti meidän oletetaan uskovan, että hän olisi vahvistanut nämä tapahtumat McLellinille, jolla ei ollut minkäänlaista henkilökohtaista tietoa niistä, mutta että hanta oli ohjattu väärään ja joka vain toisti kolmannen käden juoruja. McLellin sanoo, että Emma teki enemmän kuin vahvisti Josephin harrastaneen moniavioisuutta, hän vahvisti version tapahtumista, joka olisi ollut erittäin häpeällistä hänelle ja olisi mustannut hänen kuolleen miehensä muistoa.

Oliko McLellan sellainen ihminen, jolle hän olisi uskoutunut? Vastausksen alussa meidän on katsottava uudelleen McLellinin tapausta kirkkoon tulosta ja pois kirkosta. McLelland kastettiin elokuun 20. 1831 ja hänet kohotettiin vanhimmaksi neljän päivän päästä. 25 lokakuuta hän sai Joseph Smithin kautta varottavan ilmoituksen: ” Älä tee aviorikosta, kiusaus, joka on sinua vaivannut.” McLelland ei ottanut tästä onkeensa ja erotettiin joulukuussa 1832 oltuan yhdessä erään huoran kanssa lähetystyössä ollessaan.

Hänet kastettiin uudelleen 1833 ja hänestä tuli apostoli 15. helmikuuta 1835. Hänen ongelmansa jatkui. Hänen jäsenoikeutensa otettiin 1835 hänen kirjoitettuaan kirjeen, joka ”arvosteli ensimmäistä presidenttikuntaa.” 25. syyskuuta saatuaan jäsenoikeudet takaisin, hän oli mukana Kirtlandin Temppelin avajaisissa, mutta oli kadottanut luottamuksensa kirkon johtajiin elokuuhun 1838 mennessä. Hänen erotuskeskustelussaan 11. toukokuuta 1838 ”hän sanoi, että hän ei luottanut kirkon johtajiin lainkaan; vähitellen hän oli lakannut rukoilemasta ja lakannut noudattamasta Herran käskyjä ja antautunut synnillisille haluillensa. Se että hän uskoi kirkon johdon mennenn vääräään, johtui ainoastaan kuulopuheista, eikä siitä mitä hän itse oli nähnyt”

Näyttää siltä, että McLellanilla oli vaikeuksia aviorikoksen alueella. Hän oli myös usein eri mieltä kirkon johtajien kanssa ja kritisoi heitä julkisesti. Hänen taipumuksensa uskoa ja toimia toisenkäden information, kuten Fredric G. Williamsin ”neiti Hillin” tapauksessa, tuli selvästi esiin, koska hän hyökkäsi kirkon johtoa vastaan kuulopuheen vuoksi, ei sen vuoksi mitä hän itse oli kokenut.

Loppuelämänsä aikana McLellin hyppi yhdestä mormoneista eronneesta ryhmästä toiseen. Alussa hän kannatti James J. Strangia, muutta kun tuli selväksi, että hänelle ei ollut jotakin johtajanpaikkaa, hän poistui. Julkisessa väittelyssä Strangin kanssa McLellin kielsi koskaan olleensa Strangin ystävä tai kannattaneensa hänen väitteitään. Vastauksena Strang esitti kolme McLellinin kirjoittamaa kirjettä, jotka hän luki. Kirjeet tekivät väittelylle nopean lopun ja McLellin ei enään koskaan maininnut näitä asioita uudelleen edes omissa tuotoksissaan… Väittelyssä Strang paljasti kirjeiden sisällön osoittaakseen, että McLellinin sanallinen ja muu toiminta oli täysin kirjeessä kirjoitetun vastaista. Aivan selvästi McLellin oli valmis mielistelemään saavuttaakseen uskonnolliset päämääränsä. Hän valehteli Strangin kanssa käymistään keskusteluista, mutta kirjeiden sisältö todistaa hänen todelliset kasvonsa.

Emma Smith ja McLellin

Kirkosta erottamisensa jälkeen McLellin otti aktiivisesti osaa pyhien kiusaamiseen ja ryöstelemiseen. Joseph oli viety Libertyn vankilaan, ja Emman palatessa kotiinsa tämä havaitsi tulleensa täydellisesti ryöstetyksi. Sen aikainen päiväkirja kertoo että McLellin ”oli mennyt veli Josephin kotiin ja kävi läpi Josephin tavaroita…. Ja otti kaikki hänen [korunsa] laatikosta ja otti paljon hänen vaatteitaan ja toden sanoakseni ryösti talon ja vei tavarat mukanaan.” Kun Emma kysyi McLelliniltä, miksi hän teki näin, McLellin vastasi: ”Koska minä voi tehdä näin.” Tämä varkaus jätti Emmaan syvät jäljet. Hän sai sanan Josephilta, että tämä kärsi kovasti Libertyn vankilassa ja pyysi häntä tuomaan täkkejä ja sänkyvaatteita. ” Sisar Emma itki ja sanoi, että he olivat vieneet kaikki hänen sänkyvaatteensa paitsi yhtä täkkiä ja filttiä ja mitä hän voisi tehdä?” Emma ilmoitti varkaudesta viranomaisille, mutta ei saanut koskaan mitään takaisin.

Ryöstäminen oli vasta alkua McLellinin rikoksille Josephin perhettä vastaan:

Sinä aikana kun Joseph oli Richmondin vankilassa, McLellin, joka oli isokokoinen ja aktiivi mies, meni seriffin luo ja pyysi saada ruoskia profeettaa. Lupa annettiin sillä ehdolla, että Joseph saisi taistella vastaan. Seriffi antoi sitten Josephin tietää tästä McLellinin rehellisestä pyynnöstä, johon Jooseph sanoi suostuvansa, jos rautapalat otettin pois ruoskasta. McLellin kieltäytyi taistelemasta, jollei saanut käyttää mailaa, johon Joseph myös suostui, mutta seriffi ei suostunut niin epätasaisiin taistelun sääntöihin.

Jos uskomme toisenkäden tietoja siitä, etta¨McLellin olisi luotettava, meidän on uskottava, että Emma antoi hänen (ainoan!) tunnustuksensa moniavioisuudesta miehelle, joka ryösti hänet ja hänen perheensä ja joka nenäkkäästi sanoi tehneensä sen siksi, koska he eivät pystyneet tekemään mitään asian estämiseksi. Sinä aikana, kun hänen miehensä paleli Libertyn vankilasa, Emman oli pidettävä huoli, että lapset eivät palelisi, koska McLellin oli vienyt heidän sänkyvaatteensa.

On todella oltava valtava usko McLelliniin – joka selvästi ei ole sen arvoinen – jotta voisi uskoa hänen olleen rehellinen ja että Emma olisi uskonut, kaikista ihmisistä hänelle häpäiseviä asioita Josephista ja Fannystä. Todd Campton tunnustaa, että McLellin oli “tässä tapauksessa ehkä hieman “vääristänyt” totuutta,” mutta jos tuo väite on väärin, ei totuus ole vain vääristetty, vaan hakattu palasiksi. 3

On huomattava, että jotkut kuten Michael Quinn, väittävät, että Josephin kuoleman jälkeen Emma arvosti McLelliniä. Quinn kirjoittaa “ironista on, että näiden kahden kirjeen saamisen välillä Emma … kirjoitti Joseph Smith IIIlle 2 Helmikuuta 1866 ja ylisti McLelliniä.” Quinn tulkitsee lähdettään liian innokkasti tai ei edusta tätä kunnolla. Emman tarkat sanat olivat “Toivon Wm. E. McLellin kaivaisi esiin hänen kauan aikaa piilotetttuna olleet kykynsä ja että hän alkaisi käyttää niitä ennen kuin se on lopullisesti liian myöhäistä… sillä hän on kyvykäs mies.” 4 Tämä ei vaikuta mitenkään erikoisemmin suurelta arvostukselta. Vaikuttaa ennemminkin, että Emma sanoo McLellinilä olevan paljon potentiaalia, mutta että hän on jättänyt sen käyttämättä tai haaskannut sen.